Acapella LaMusika

Jukka Simula
Kuvat: Acapella Audio

Julkaistu 18.4.2006

Merkkinä Acapella on tullut tutuksi huippuluokan torvikaiuttimistaan, joissa diskanttina käytetään plasmadiskanttia. Mutta mallistossa on muutama ”tavallisempi” kaiutin, Fortune, Harlekin, LaMusika ja High Harlekin. Kaikille yhteistä kuitenkin on se, että kaikkien kaiuttimien suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota kotelon äärimmäisen resonoimattomaan rakenteeseen.

Itselläni oli kokemusta Acapella Harlekineista. Niiden aavistuksen ”lämmin” yläbasso ei tuntunut pidemmän päälle toimivan kuunteluhuoneessani niin hyvin kuin olisi voinut toivoa. Ajatukset kerrostaloon muutosta herättivät kiinnostuksen LaMusikaan ja vihdoin tarjoutuikin tilaisuus perehtyä tarkemmin niiden ääneen.

Kuunteluhuoneena arviossa on oma olohuoneeni joka on tiilirakenteisessa rivitalossa. Huoneen mitat ovat; leveys 3,8 m * pituus 5,2 m. Eli noin 20m2. Kaiuttimet olivat lyhyemmällä, ikkuna seinällä ja kuuntelupaikka n.3,3 m kaiuttimien keskeltä mitattuna. Kaiuttimilla etäisyyttä takaseinään (etulevystä mitattuna) 1,4 m, kaiuttimien välinen etäisyys 2,4 m ja kaiuttimilla oli etäisyyttä sivuseinistä 63cm. Kaiuttimet olivat hieman kuulijan ohi käännettynä.

Niille, joille LaMusika ei jo ennestään ole tuttu kaiutin, kerrottaneen että LaMusika on tinkimättömästi rakennettu erittäin korkeatasoinen jalustakaiutin. Ja asettaa useat itseään huomattavasti isommatkin kaiuttimet tukalaan tilanteeseen.

Ääni

Yleisvaikutelma: Ääni on neutraali ja varsin tasapainoinen, erottelutarkkuus on hyvä – ei kuitenkaan rasittava, ilmava, dynamiikka mielestäni erinomainen, etenkin kaiuttimen pieni koko huomioiden. Myös kaiuttimen alarekisteri on sävykäs, vaikkei se ulotukaan erityisen matalalle. Kuitenkin, kaiuttimen paras puoli mielestäni on se, että musiikki kuulostaa yksinkertaisesti oikealta, jaksaa nauttia pitkistäkin kuunteluhetkistä, ladaten vain uutta levyä toisensa perään soittimeen.

Äänikuva leveyssuunnassa on jonkin verran parempi kuin Harlekinissa, ääni irtoaa täysin kaiuttimista, soittimet paikallistuvat erinomaisesti, äänikuva on syvyyssuunnassa kolmiulotteinen ja iso. Ensin kokeilin kaiuttimia samoilla paikoilla kuin Harlekinit olivat. Myöhemmin kokeilin siirtää LaMusikoita enemmän irti takaseinästä, näin äänikuvan kolmiulotteisuus tuli esiin huomattavasti paremmin.

Ylärekisteri on heleä, ilmava ja sävykäs.

Keskialueen erottelu on hyvä, puhdas ja varsin ilmava. Ehkä aavistuksen lämpimään kallellaan.

Alarekisteri on kuivahko, bassossa on mahtavasti sävyjä, eikä kuminaa esiinny. Basso on myös hyvin balanssissa ja erotteleva. Vaikka LaMusika ei huonetta tärisytäkään, niin basso ulottuu mielestäni myös riittävän alas, eikä subwooferia välttämättä tarvita. Bassoissa on myös iskevyyttä.

Dynamiikka on erinomainen pienin varauksin.

Vaikutelmat musiikilla

George Duke – After Hours levyllä ”After dinner drink” bassot toistuvat sävykkäästi, äänessä on ilmaa, pellit helähtävät puhtaasti. ”Fom dusk to dawn” kappaleen hammond soi puhtaasti, - ja kyllä, tässä viimeistäänkin vahvistuu bassojen mahtava sävypaletti, ja todellakin, ulottuvuus on riittävä.

Eaglesin ”Hotel California” –kappeleen liveversio kuulostaa upealta, soittimien paikat löytyvät helposti, parasta antia kappaleen aikana on ehdottomasti akustisen kitaran kielten soinnut. Myös solistin, Don Henleyn käheähkö laulu kuulostaa oikealta, äänessä on läsnäolon tuntua.

Toinen highlight levyltä mielestäni on ”i can’t tell you why” kappale jossa kaunisääninen Timoty B. Smith on päästetty laulamaan. Myös yleisön tyytyväiset taputukset välittyvät kuuntelupaikalle oikein mukavasti.

Janis Ianin musiikissa huomioni kiinnittyy akustisen kitaran sointiin. En muista kuulleeni moniakaan kaiuttimia joista akustinen kitara toistuisi näin ”livemäisesti”.

Yhteenveto

En epäröi laisinkaan lukea LaMusikaa omien suosikkieni joukkoon. Itse en kokeillut Acapellaa muilla oheislaitteilla, mutta uskoisin myös tämän kaiuttimen olevan herkkä muiden komponenttien laadulle. Ainakin Harlekinin parissa tämä huomio piti hyvin paikkansa etenkin johtojen osalta.

Acapella on osannut yhdistää mainiosti erottelukyvyn ja musikaalisuuden samaan tuotteeseen. Musiikkia jaksaa kuunnella tuntikausia väsymättä.

Vertailulaitteisto

  • Kuunteluhuone 20m2.
  • Sonic Frontiers SFCD1, (Telefunken ECC88 ”NOS” putkilla) CD-soitin
  • Krell KAV-300i Integroitu vahvistin
  • Transparent Music Wave kaiutinkaapelit
  • Transparent Balanced Music Link välijohdot
  • Siltech SPO-18 verkkojohdot

Arviossa käytetty musiikki:

  • George Duke – After Hours
  • Eagles – The Hell Freezes Over
  • Kari Bremnes – Norwegian Mood (HDCD)
  • Janis Ian – Breaking Silence
  • Yello – The Eye
  • Chris Jones – Roadhouses & Automobiles
  • Ayreon – Universal Migrator
  • Ja lukuisia muita ääniteitä.

Tekniset tiedot

  • Herkkyys: 89 dB / W / m
  • Impedanssi: 8 Ohm
  • Mitat H x W x D: 560 x 248 x 515 mm
  • Paino. 25 kg
  • Suositeltava vahvistinteho: 20 W ylöspäin

Maahantuoja: Hifiguru Oy

Hinta: 7500 € / pari (ilman jalustoja)

 

 

 

 

All Rights Reserved
© 2000-2006 highendnews.com